"Olen aina ollut huono makeissa leivonnaisissa."
Olen kielletyn paljon turvautunut valmiskakkupohjiin tai ulkoistanut makeita erinäisiin juhliin ym.
En tiedä mikä niissä sitten on se vaikeus.
Se,että työ on tarkempaa?Vaiko se,että useammin makeissa pitää edetä tarkasti ohjeen mukaan vaiko lie suurempi epäonnistumisen pelko.
Niin tai näin.
Sain ystävältä uusimman leivotaan lehden ja sen kylkiäisenä tulleen leipä-kirjasen.
Aluksi vähän mietin,jotta löytyyköhän täältä nyt mitään minulle.
Kaksi sivua eteenpäin ja olin jo heti ajatuksissani pyöräyttänyt kakun jos toisenkin.
Hurahdin siis aivan heti.
Kumpikin kuvan lehdyköistä sisälsi paljon sellaisia ohjeita joita ehdottomasti tahdon kokeilla sekä alunperin suunniteltu kakku/muffinitilaus tyttären synttäreille peruuntui heti ja aion tänä vuonna tehdä kaiken itse.Tietenkin kaikki ohjeet löytyy em. lehden sivukoilta.
Suuren kiinnostuksen herätti lehdessä mainostettu Hannah Milesin kirja Juustokakut.
Olen mieluiten makeista väsäillyn juuri noita sekä ehdottomasti valitsen kahviloissa ja kemuissa lautaselleni palan tälläistä kuin tavan sokerikakkua tai känttyä.
Onneksi joulu on "lähellä" niin voisi pukille vähän vihjata lahjakortista suomalaiseen jotta voisin tämän ja ehkä muutaman muunkin leivontakirjan käydä ostamassa.
"Juustokakku on kansainvälinen herkku, ja lähes jokaisessa maassa on oma juustokakkuperinteensä. Eikä ihme, sillä juustokakut ovat maailman vanhimpia jälkiruokia. Tässä kirjassa on laaja valikoima erimakuisia ja erityylisiä juustokakkuja. Ne, jotka pitävät täyteläisistä ja runsaista kakuista, voivat kokeilla rocky road- tai pähkinäkolajuustokakkua, ja hunajalla tai vaahtokarkeilla höystetyt täyteläiset kakut valmistuvat käden käänteessä. Vanhanaikaisen juustokakun ystäville sopivat esimerkiksi klassinen vaniljajuustokakku, New Yorkin juustokakku ja jopa retroherkku 1970-luvulta, metsämarjajuustokakku. Leivo ja löydä omat suosikkisi!"
Omaan keittokirjoja liiankin kanssa ja päätinkin niitä antaa avokäsin pois tuttaville.
Kun kuitenkin suurin osa niistä käsittelee ruokia ja paras keittokirja löytyy ihan tiimarin vihkosta,vuosien saatossa kerätyistä ohjeista jotka leikattu ruokalehdistö irti ja liimattu tähän,nyt jo kärsineem näköiseen kirjaan.
Mutta tuo leivonta,paria kirjaa lukuunottamatta jossa leivonnaisia on,ei minulla ole leivontakirjoja.
Siivosin tänään kaappeja ja kasasin paistovuokia ym yhteen kaappiin (tein siis nk. leivontakaapin) ja päätinkin myös ostaa kaupasta jo ennakoon tytön synttäreitä varten (ja onhan noille tietty käyttöä tulevaisuudessakin) jotain pientä,kerran niin halvalla sai.
Olen kauhistellut leivontatarvikkeiden hintaa, joten säästeliäänä (lue. pihi) ihmisenä juoksenkin tarjouksien perässä.
Mutta siis.Kuvassa aluksi vasemmalla tikkareiden tekoon silikonimuotit.Ja voi noita käyttää ilman tikkujakin.Cakepopsithan on ainakim olleet in juttu viime vuosina.Tällä voisi keksiä vähäm uudempaa versiota ja eri muotoa.
Sitten on pursotinsetti.Omistan yhden isomman setin jossa on pussi sekä erilaisia tyllia.Nämä eivät kuitenkaan sovellu todella pieneem ja tarkkaan koristeluun,saatikka muotoiluun.
Jämäkän putkilon avulla näillä saa helposti kirjoitettua kakun päälle ja onpa siinä mukana leikkurikin että voi tehdä täytettyjä muffineita.
Se sitten tämä mitä vartavasten lähdin tänää kaupoille.
Tarjoilutorni ja vieläpä nätti.
Joskus omistin kolmekerroksisen,puisen samantyylisen, mutta se nyt oli niin ruma, että omenoitakin hävetti olla siinä esillä.
Kaiken lisäksi se heilui ja keikkui.
Olen siis tästä todella iloinen että löytyi.
Olen joskus kattonut niitä pahvisia,mutta jotenkin ni on aika....halvan oloisia.
Käyttöön tämä pääsee tietenkin tytön synttäreille.
Tarkoituksena on tehdä muffineita kaverisynttäreille kakun sijasta.
Paljon on vielä hankkimatta ja varmasti tulee eteen vempeleitä joista en edes tiedä mitä ne ovat,mutta pikkuhiljaa.
Tästä lähdetään,taaperon ensi askelin tutustumaan leivonnan ihmeellisiin saloihin.
